Kirjoittaja: Leslie

Mitä kuuluu kansalaisen digitaitoihin?

Digitalisaatio koskettaa nykyisin kaikkia elämänalueita, ja taitoja digitaalisten palveluiden käyttöön tarvitsee jokainen kansalainen. Osa-alueita ovat muun muassa seuraavat:

  • Laitteiden käyttö: sekä tietokone että mobiililaitteet kuten älypuhelimet
  • Internetin käyttö: tiedon etsiminen hakukoneilla, lomakkeiden käyttö ja tunnistautuminen
  • Sähköposti: kansiot ja saapuneet viestit, vastaaminen
  • Sosiaalinen media ja pikaviestipalvelut: yhteydenpito ja osallistuminen
  • Tietoturva: virustorjunta ja päivitykset, huijaukset ja kalasteluyritykset
  • Tiedon kriittinen arviointi (misinformaatio ja valemedia)

Kansalaisopistojen Liitto KoL on laatinut kansalaisopistoille kurssimallin. Julkaisu on tuotettu osana KEHO 2.0 hanketta, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Kansalaisten tärkeimpien digitaitojen määrittelyn pohjana käytettiin Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE:n tutkintoja sekä aiempien kurssien sisältöjä.

TIEKE:n tutkinnot mittaavat standardoidulla tavalla tietoteknistä osaamista, ja myöntävät sen osoittavia todistukisa. Perustasoa edustavat @-kortti ja Tietokoneen käyttäjän A-kortti. Kansalaisopistojen tarjonnassa pääosassa ovatkin juuri nämä lähtötaidot.

Peruskäyttötaitojen lisäksi aktiiviselle nettikansalaiselle on tärkeää kyetä osallistumaan verkon yhteisöön. Muun muassa kuvien käsittely ja jakaminen, sekä yhä yleisemmin videoiden editointi ovat haluttuja taitoja.

Digitaidot yhä tärkeämpiä

Digitaidot ovat tänä päivänä välttämättömiä kansalaistaitoja kaikille ikäryhmille, niin opiskelijoille, työelämässä olevilla kuin ikääntyneillekin. Taitojen merkitys on korostunut vielä entisestään viimeisen reilun vuoden aikana, kun yhä suurempi osa palveluista on siirtynyt etäyhteyksien varaan.

Yleisesti ottaen suomalaisten valmius käyttää vaadittavia laitteita ja ohjelmistoja on hyvä. Valtiovarainministeriön teettämässä digitaitokartoituksessa vahvistui kuva suomalaisista ahkerina internetin hyödyntäjinä. Tässäkin nähdään kuitenkin eroa väestöryhmien välillä. Heikoimmalla tasolla digitaidot ovat yleisesti ottaen vanhemmilla ikäryhmillä, mutta myös osalla maahanmuuttajaryhmistä pohjatiedot voivat olla puuttellisia.

Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti jokaisella Suomessa asuvalla tulisi olla mahdollisuus käyttää digitaalisia palveluita, mieluiten itsenäisesti. Kyse ei ole pelkästään nettiyhteyksistä ja laitteistosta, vaan myös käytön perehdytyksestä ja tuesta.

Monia digitaitoja voi opiskella netin välityksellä, mutta perusteisiin kaivataan usein opastusta kädestä pitäen. Tätä tarjoavat Suomessa etenkin kansalaisopistot. Ikääntyvien tukipalveluja on koottu sivustolle https://www.seniorsurf.fi/. Opastuspaikat löytyvät myös karttamuodossa, josta hakuja voi tehdä paikkakunnan, postinumeron tai järjestäjän mukaan.

Siirry sivun alkuun